once we were heroes

Aye, mika siella on meininki?!? Everybody say: JEIIIJJEEEEEEAHH! Put your hands in the air... *stage dive*

Jaaei, noh, mennaanpa sitten vahan syvemmalle asioihin. Laittakaa tama biisi taustalle soimaan, luomaan tunnelmaa. Minusta David Cook sanoo sen parhaiten kun han sanoo: This is the time of my life. Omistettu kaikille teille ikaan ja sukupuoleen katsomatta.

Olen ollut matkalla jo jonkin aikaa. Olen tavannut ihmisia lahes kaikkialta maailmasta. Venajalta en ole tavannut ketaan enka Virosta enka Kuusta. Kuitenkin, monta ihmiskohtaloa on tullut vastaan ja voinen nyt jakaa muutaman ajatuksen teidan kanssa, kun kerrankin saan nauttia teidan lahes taydesta huomiosta :)

Tama ei varmaan tule yllatyksena kenellekaan mutta ne ongelmat, joiden kanssa moni meista painii joka paiva, ne ovat elamaa. Ilman niita ei tulisi tunnetta elamasta ja ilman tunnetta ihminen on kuollut. Ja samojen murheiden kanssa taalla painii kaikki. Olipa kyse sitten perjantaipullosta tai mahdollisista tulevaisuuden suunnitelmista. Minusta on ainakin ollut huojentavaa kuulla, etta ihmiset kaikkialla maailmassa miettivat naita asioita eika se ole kenellekaan helppoa. Pitaisi aina vaan muistaa, etta taman kuuluukin olla vaikeaa. Ei kukaan ole sanonut sen olevan helppoa? Korjatkaa jos olen vaarassa.

Kiitos meidan isovanhempien ja vanhempien ahkeran tyonteon, meille on luotu nyt maailma, joka ei tunne rajoja. Se tarjoaa meille mahdollisuuden kokea niin paljon enemman mutta samalla se tuo meille lisaa vastuuta. Vaikka me voidaan menna ja kokea, meilla on myos yhteiskunta pyoritettavana. Yhteiskunta, jonka toimivuus suo meille mahdollisuuden virheisiin. Ei unohdeta sita. Kuten spiderman I elokuva sen totesi: "with great power comes great responsibility".

Tiedan, etta tama on vain yksi nakokulma lahestya asiaa, ja etta en ole ollut viela edes kovin kauaa maailman laidalla. Mutta koska meilla on mahdollisuus, jota ei ole aina ollut olemassa, niin suosittelen lampimasti kaikille, joille se on mahdollista ja myos teille, jotka epailette onko se enaa mahdollista. Menkaa ja kokekaa. Enka puhu pelkastaan matkustamisesta. Menkaa ja ottakaa riskeja. Kohdatkaa vastoinkaymisia. Loppujen lopuksi, ne ovat parasta mita tama elama voi tarjota, koska ilman niita.. ?

Kukin tyylillaan ja mista kukin hyvanolonsa saa. Nama ovat vain minun ajatuksia ja meilla jokaisella on oikeus omiin ajatuksiin - ainakin viimeksi oli kun asian tarkistin. Kunpa vain osaisin pukea taman fiiliksen paremmin sanoiksi, niin voisin kertoa teille vaikka mita. Mutta valitettavasti en niin osaa tehda. Voin vain todeta: JEIIIJJEEEEEEAHH! On helvetin hyva meininki!

Seikkailussa vietetty aika = elama.

Blogiterveiset lahtee kaikille teille, jotka talle sivulle eksytte. Kiitos.